3.8.10

Hengissä, toistaiseksi.

No, jo on taas universumin ääliöimmät ideat osa 5839. Lastenhuoneen suursiivous kavereina yksi päätön koheltaja (lue: kiipeää joka paikkaan ja alas tulee yleensä vauhdilla ja pää edellä) ja yksi kaikesta hemmetin kiinnostunut puhekone (lue: mihin sä laitat sen, ai miks? miten niin on rikki? mikset korjaa?...miks mä en saa sitä...päläpäläpälä)

Jos olisi paaaljon rahaa, niin raapaisisin tulitikun ja istuisin raunioiden liepeille paistamaan makkaraa noiden reippaiden apulaisten kanssa. Huoh!

Ehkä huomenna saisin kierrätys- ja kaatiskuormat tehtyä. Hope so.

Älkää soittako poliisille, jos kaatiskuormasta pilkottaa jalat; ne on minun ja olen päättänyt paeta paikalta;)

S.A.

5 kommenttia:

Amalia kirjoitti...

Eikös sulla oo se viivakoodi? helppohan sut on sitten tunnistaa.

Adalemina kirjoitti...

Kuulostaapa niin tutulle. :) Meilläkin apulaiset ovat toinen erittäin puheliasta (lue: kyselevää) sorttia, "ai mikä, ai miksi, niinniinmuttasiismiksi" ja sitten se jokapaikan kiipeilijä, kaiken suuhunsa laittava. :D

Loppu toi hymyn kyllä huulille ihan väkisinkin. :)

Hanni kirjoitti...

... niin, joko olet sen talon maalauksen aloittanut?

Sipulix kirjoitti...

Mullakin tuli se viivakoodi mieleen, saaattaapi roskiskuski roska säikähtää, pistä sukat jalkaan!

Pellon pientareella kirjoitti...

Heh, helppoa ei ole kellään... Tuollainen puhekone voisi kyllä saada verenpaineen nousemaan, joo-o. Täällä on niin kovin hiljaista :(.