18.8.10

Hipheiiii! (peukku ylös)

Tietysti silloin, kun on -jotain- tärkeää edessä, iskee vuosisadan flunssa. Yö meni niistäessä sekä omaa, että Deen nenää ja kuunnellessa yskän paukutusta vähän jokaisesta huushollin loukosta. Aamulla olo oli tasan tarkkaan kaikkea muuta kuin valovoimainen ja itsevarma. Jos silmät on kuin sian v****u pikkupakkasella ja ääni murrosikäisen harakan, niin tekee mieli vetää pussi päähän ja sanoa, että hohhoi.

Mutta, se mitä en aiemmassa kirjoituksessa sanonut, oli se, että "paikka on sinun, jos tulet" ja tämän päiväinen tapaaminen koski palkkaa yms. En uskaltanut liputtaa täysillä, kun ei vielä ollut kuitenkaan nimiä paperissa.

Sanoin palkkatoiveeni ja työnantaja haki toisen työnantajan myös paikalle. Palkkatoive taisi olla korkeahko, kun lause "hän nyt tinkaa palkkaa korkeammalla..."- otettiin kehiin. Korjasin, että "enhän mä tinkaa, vaan sanoin hinnan ja sen jälkeen olen vain istunut hiljaa...:)" Pikkuisen annoin (10 senttiä) viimekädessä periksi, enhän minä nyt ihan neuvottelukyvytön ole, en.

Sopimus allekirjoittettiin ja aloitan 4.10. Ja paikka on todellakin vakituinen.
Jesss! 

Ukon työt loppuu (tavallaan valitettavasti) syyskuun lopussa, mutta sittenpä vaihdetaan lennosta kotihoitajan/työntekijän roolit. Ceen ja Deen ei tarvitse vielä lähteä hoitoon.

Kakkostyön jatkamismahdollisuutta tiedustelin ja tälle ei näyttänyt olevan estettä- joten katson sitten jaksanko tehdä silloin tällöin vakityön vapaapäivinä tuota kakkostyötä. Pakko ei ole ja jos napsut loppuu, niin sitten keskityn olemaan vapaapäivinä vapaalla. Olenko minä jotenkin ahne?!

Työpaikka sijaitsee kokonaista 500 metrin päässä kotoa, joten kahta autoa ei tarvita missään tapauksessa. (peukku ylös)

Työvoimatoimistossa kävin perumassa edellisen viikon maanantaina latelemani työllistymissuunnitelmani. (Olin jo periaatteessa lupautunut toisaalle ja tämä vakipaikka tuli kyllä ns. puskasta).

Työvoimatoimisto oli ihan samoilla kantimilla hämmästelyissäni sen suhteen, että soitetaan ja pyydetään:O

Näillä mennään:) Lokakuussa luovutan vetovastuun huushollista ja blogin salasanan Ukolle. (Ei vaitenkaan, jatkan kyllä tätä kirjoittelua ihan itse:))

Nyt elämä risaiseksi ja bileet pystyyn! Drinkkivinkkinä tällä kertaa Finrexin!

S.A.

Ps. Se, että neuvottelut päättyy halaukseen ja toteamukseen: "Ihanaa saada sut tänne töihin!"- saa tämmöisen vanhan kehäketun myhäilemään melkosittain tyytyväisenä.

27 kommenttia:

Jellona kirjoitti...

Paljon paljon onnea <3

Maami kirjoitti...

WAU...ihana juttu, ONNEA hirmuisen paljon! ♥

Pellon pientareella kirjoitti...

Ei ole todellista, miten ihanaa! Olet tuon kyllä ansainnut, mäkin haluaisin sut mulle töihin :). Ja mikä coolius palkkaneuvotteluissa, vanha feministi nostaa peukut! JEE JEE.

Minttu kirjoitti...

Paljon onnea!

Hehkuvainen kirjoitti...

Hirmuisen suuret onnittelut! Onpa onnellinen juttu :).

Villiviini kirjoitti...

Voi miten ihanaa! Oikein tosi paljon onnea!

Stansta kirjoitti...

Mahtavaa!!!
Sanoo toinen, joka ainakin ulkoisesti muistuttaa sua juuri nyt. Koko yö meni aivastellessa, yskiessä ja niiskuttaessa.
Paranemisia sinne(-kin!)!!!

kukkuluu kirjoitti...

Ou vau ja onnea kovasti!

Paranemisia myös, täälläkin kiertää sitkeä lenssukanta kera erinäisten tulehdusten :/

Napaulina kirjoitti...

WAU. Onneks olkoon. Ihan mahtavaa. Tultaiskohan muakin kotona hakemaan? Jos toi olis vaikka jotenkin tarttuvaa?

ziriliini kirjoitti...

Onnea, onnea, onnea! Vakityö on tänä päivänä harvinainen juttu.

Ruska kirjoitti...

No hei, kippis Finrex- kulaukset ja vaikka parit Ibumaxit siihen päälle! Ihanaa, upeaa :D Onnea vakituisen työpaikan johdosta! Hyvän työntekijän saavat, kun on neuvottelutaidotkin noin kohillaan.

milli kirjoitti...

ONNEA ! Rohkeneeko kysyä, minkä alan töitä teet? Ainakin, jossa PITÄÄ olla nokakkain immeisten kanssa :) Mahtava jutska

Anonyymi kirjoitti...

Mahtava juttu ja on sulla kyllä upea tapa kirjoittaa, nykyään käytän tätä blogia vähän niin kuin Finrexiniä, tää freesaa ja auttaa kaikkeen.

Esim niin paljon iloa tästä saa, että eilen istutin ihan miehenkin koneen ääreen lukemaan parhaita paloja kun en jaksanut hihitellä yksin: kato nyt tätä, NAULAKKO!?!? ja kato tätä: lauteet mustat, yllätys yllätys... Kakkosauto vaihtunut skootteriin... Mies nauroi mukana ja ihmetteli että on siinä lapsille kivat tarinat muistoiksi. :)

Hanni kirjoitti...

Jeeees! Tuuuuletus! Aaaaaaltoja! Oot sie aika täti, kun kotoa hakevat töihin. Hienoa! Kipeäselkäinen ei muuten saisi lukea tuollaisia sanontoja kuin "silmät on kuin sian v****u pikkupakkasella". Auts!

Anne T kirjoitti...

Hienoa että sait vaikinaisen työn :D.Ja paljon onnea!!

kristiina kirjoitti...

Onnea työpaikasta!

Ja kiitos, kiitos upeasta blogista!

liskonainen kirjoitti...

no hö,
tokihan fiksu työnantaja tietää mitä tekee.

kunhan muistat ottaa kesäloman kokoontumisajon aikaan.

onnea ukolle hirviöiden kanssa elämiseen.

Anu kirjoitti...

Voi että... Ihan mielettömän hieno juttu, että sait työpaikan! ONNEA!
Se kuva, joka sinusta on välittynyt blogisi perusteella on sellainen, että voisin palkata sinut työkaverikseni ihan näkemättä ja haastattelematta!!! Että tervetuloa vaan meille hommiin mikäli kyllästyt uuteen työpaikkaasi. ;D

Rosmariini&Timjami kirjoitti...

Loistavaa! Onnea :)

Anonyymi kirjoitti...

Todella hieno juttu, oikein paljon onnea!

Minäkin odottelen head hunteria täällä, mut se on ehkä eksynyt kun ei näy : )

Minna

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Onnittelut! :)

Sari kirjoitti...

Tosi paljon onnea! Upeaa saada heti tuollainen vakipaikka ja vielä kotoa pyytämällä. Sä olet jotain aivan speciaalia!

Anne kirjoitti...

Upeeta! Mahtavaa!

Minäkin pläjäytin työhaastattelussa palkkatoiveen, kun kerran pyydettiin. Meni sitten vähän yläkanttiin, mutta ei kai liian vähääkään saa pyytää. :)

Inez kirjoitti...

Hurjan paljon onnea vaginaisesta duunipaikasta :D !

Susikairan akka kirjoitti...

Milli;D Juu, pitää olla ihmisten kanssa kasvotusten:) Tai siis SAA!

Eeva kirjoitti...

Paaaaljon onnea! Mahtijuttu, kerta kaikkiaan!!

Sipulix kirjoitti...

Onnea, minäkin halaan!