Päät(tämät)tömien päivä.

Jep. Kaikki ollaan hengissä ja hyvässä kuosissa! Tosin taas tällä säätämisen määrällä voisi päästä jossain kisassa top-kymppiin.
Alkuperäinen suunnitelma: vuoden vaihteessa ollaan etelä-Suomessa. (ei toteutunut)
Suunnitelma 1. Mennään mummolaan. (ei toteutunut)
Suunnitelma 2. Mennään vesitorniin. (ei menty)
Suunnitelma 3. Meille tulee vieraita. (ei nämä)
Suunnitelma 4. Meille tulee vieraita, mutta eri vieraita kuin suunnitelmassa 3. (eikä nämä)
Suunnitelma 5. Ei tehdä mitään ja ollaan omalla porukalla kotona, tosin A on edelleen reissussa. (joo)
Suunnitelma 6. Grillataan. (ei)
Suunnitelma 7. Ei grillata. (joo)
Suunnitelma 8. Saunotaan. (joo)
Suunnitelma 9. Meille tulee vieras. (joo-o)

Kaikenlaista sitä ehtii noin 12 tunnin aikana väsätä, kun oikein toimelleen ryhtyy.

Tietysti säätämisessä auttoivat armaat sukulaiset ja ystävät, ettei ihan Akan harteille jäänyt tämäkin kohellus.

Sisko oli tuolla kohdassa 4 päättämättömänä lähteekö kavereiden kanssa yhteen tunturiin, toiseen tunturiin vai pysyykö aloillaan. No, meiltä löytyy kyllä joku nukkumanurkka, jos päättää tänne rantautua. Pienen Oy alkoholiliike Ab-paniikin hän oli kuitenkin lietsonut. Siis soitellut aamutuimaan ystävät läpi ja kertonut, että liike menee kiinni klo 13. Autottomat opiskelijat kipittivät tuulessa ja tuiskussa kuka mihinkin puotiin hakemaan skumppaa... Sisko istui kotikoneella ja tarkisteli aukioloaikoja ja hupsis! Skumppakaupat onkin auki klo. 18!

No, sitten oltiin päätetty, että ollaan omikseen kotona... kun puhelin soi klo. 19:15. Neiti T. istuu linja-autossa matkalla kaupunkiin. Hänen suunnitelmat olivat myttiytyneet, joten ankea ilta oli tiedossa. Sanoin, että tule tänne. Ei ole rahaa. Minä lunastan sinut autosta. Voisitko? Voisin, ala nyt tulla tänne. No, joo sitten! Omituisinta tässä on se, että T matkusti sanotaan nyt vaikka Turku-Tampere linja-autossa niin, että hän nousi autoon 50 km ennen Tamperetta- ajoi Tampereelle, ei noussut autosta, vaan lähti samalla autolla samaan suuntaan, josta oli tullut ja körötteli Turkuun ilmoittaen kuljettajalle välissä, että rahat on loppu, mutta vastaanottaja maksaa rahdin.

Niinpä seisoskelin himppua vaille 23 pysäkillä tuiskussa vastaanottamassa matkalaista. Saatiin vieras =) ja niin päästiin rakettien ja sädetikkujen kanssa suhaamaan. Piti vähän jaksottaa, kun tuuli oli oikeasti ihan mieletön. C pelkäsi pauketta, joten siirryimme sisäkatsomoon. Remu oli ihmeen cool. Eniten sillä jännitti se, kun tuuli riepoi ulko-ovia auki.

Tästä on hyvä jatkaa! Illan ehdotonta aatelia oli muutama tekstiviesti ja puhelu ystäviltä, joihin yhteyden pitäminen minun puoleltani on ollut mitä on (lue surkeaa ja epäsäännöllistä). Voi, jos jokaisesta ajatuksesta tulisi sille jota ajattelee, vaikka pieni vaaleanpunainen sydän iholle, niin minun rakkaat olisivat aivan kauttaaltaan pienen possun värisiä <3 <3 <3

Susikairan Akka alkaa juonia nyt jotain taikoja.