No tuo nyt oli vain johdatus siihen mitä olin kirjoittamassa... Meillä on semmoinen huone (josta siis hain kakulle alustaa). Talvella se on todella kylmiö, kesällä hikiö ja välikausina säästä riippuen viiliö tai lämpiö. Nyt huomaan sen olevan myös itiö. Enimmäkseen siellä säilytetään astioita, jotka eivät ole ihan jokapäiväisessä käytössä-mm. boolimalja ja kakkukupu, mutta on siellä näkyy säilytetty pottupussiakin. Periaatteessa noita ei varmaan tarvitse istuttaa edes maahan, kun pohjallakin on vielä kerros pottuja, eli syssymmällä sitten vaan kouhaiseen pohjemmalta, niin jo on uuden sadon pottuja mitä keitellä. Kah, kuinka kätevää! Itsestään pussiutuvat perunat.
S.A. Joo-o. En ole nyt näillä esityksillä vielä pyrkimässä leivontablogien top-kymppiin. Reenataan, reenataan.
6 kommenttia:
Voi kuinka kätevää! Ovat muuten kuin hattivatteja nuo varret...eikun mitä ne nyt olikaan. Tiedät varmaan mitä tarkoitan..?
Hattivattejahan ne!
Kylmiö, hikiö, viiliö... ai kun nauratti taas :D :D
Ja sitäpaitsi, tyylistä viis jos kakku upposi!!!
Heh, ikioma Hattivattifarmi:D
Ihanaa nähdä, että muutkin on talousihmeitä. Eilinen jääkaapin perusteellinen pesu poiki jotain tuohon suuntaan vihanneslaatikosta. Kävelivät omin jaloin vastaan, kun vedin laatikon ulos... usko vaan.
tuo virtuaalidee on jotenkin hypnoottinen.
taitaa kierroslukumittarisi vallan riehaantua, kun tuota pitää käydä ihmettelemässä.
Mulla tulee ihan hiki, kun katon noita ituja...niistä muuten varovasti maahan asettelemalla sais aika nopsaan satoa...aivan luxus-luokan idutusta!
Lähetä kommentti