24.7.09

Mörkö ja pesänrakennusvimma.

Päivä päivältä alan näyttää enemmän joltain satukirjan möröltä (väsymys+väsymys+liian aktiivinen sosiaalinen elämä+väsymys=kitarisat vilkkuu haukotusten lomassa ja pesukarhukin olisi kateellinen näistä renkaista silmien ympärillä). Siis ihan pinnallisestikin. Sisäisen mörön olemassaolon olen tiennyt jo pidempään, mutta nyt se on alkanut irvistellä ulkopuolisillekin. Eilen kaupassa joku mukava mies sai syyttä suotta maistaa mörön myrkkynuolta. Ostin kesäkeittotarpeita ja pakkasin ostokset pussiin. Lähdin kävelemään ja mies tuli perässäni sanoen: "Teillä jäi tämä kurkku!" Niin, siihen olisi pitänyt vastata nätisti hymyillen, että: "Oi kiitos!" Vaan mitä tekee mörkö? Rypistää kulmiaan ja sanoo: "Se on kyllä kesäkurpitsa!" *äh noloutta* Toivottavasti sillä miehellä on joskus ollut raskaana oleva vaimo. Muuten olemme liehuneet ystävien luona siellä ja täällä ja uimassa on käyty vähän joka välissä. Jos kuljette Susikairassa päin, niin meidät tunnistaa kassillisesta pyyhkeitä, parista hiillosmakkarapaketista, kiljuvista kikaroista, uitetusta koirasta, Ukosta ja mörkömäisestä kurttukulmaisesta Akasta.

Eilen sain purettua vaatekaapit laatikoihin ja koreihin. Voin kertoa, että eniten pännii se, että komerotilaa on niin hemmetin vähän. Jokaiselle on kolme hyllyä, eli puoli kaappia, ei edes yläkaappeja lisänä. Se on liian vähän! Lisäksi on yksi kaappi (kapea) roikutettaville vaatteille. Sekin on liian vähän. Lakanat on lipastossa, jossa on liian vähän laatikoita. Talossa on liian vähän seiniä, joita vasten voisi laittaa komeroita. Yksi "kätevä" nurkkakaappi on, jossa säilytetään pyyhkeitä. Oletteko muuten koskaan yrittäneet viikata pyyhkeitä kolmion mallisiksi? Plääh. Sen minkä viime yönä nukuin, näin kosteita unia kokonaisesta seinällisestä vaatekomeroita. En kiusaa teitä kertomalla enempää irstaita yksityiskohtia, mutta...kuvitelkaapa: korkeita, tilavia, hyllyllisiä vaatekomeroita *uuh*. No, tämä hellittää, kun saan taas kaikki tungettua johonkin. Nyt vain olen niin kovin kärsimätön, kun pesänrakennusvimma on pahimmillaan. Aitassa olisi tilaa, mutta siellä saattaa hiiret tehdä tuhojaan, joten sinne päätyy lähinnä ne, minkä menettäminen ei enää harmittaisi ihan hirveästi.

Ceetä odottaessa sain yhtäkkiä sänkypaniikin. Jossain raskausviikolla 17. Hurjistuneena temmelsin pitkin poikin kämppää, vaadin Ukkoa suhtautumaan tilanteeseen toimeliaalla vakavuudella ja lopuksi raahasin yksin parisängyn olohuoneeseen ja siihen viereen kokosin pinnasängyn (jossa Cee ei nukkunut koskaan). Mutta niin taas tuli rauha Susikairaan, pesänrakennusvimma saatiin laantumaan ja sänkykin siirrettiin Ukon kanssa yhteistuumin takaisin makuualkoviin ennen Ceen syntymää. Se keskeneräisyyden tunne on vaan niin voimakas. Vaikka asiat voisi tehdä harkiten ja vähän myöhemmin, niin silloin, kun se vimma on päällä, niin siitä on leikki kaukana! Ja tuumaan on ruvettava vä-lit-tö-mäs-ti! (Isotkin huonekalut siirtyy leikiten, kun pistää niille villasukat jalkoihin, sitten vain pukkaamaan! Lisäys ihan siltä varalta, että joku huolestunut kansalainen luulee minun kanneksivan sänkyjä ja muuta irtaimistoa.)

Stanstan paketti tuli perille toissa päivänä ja koru on tälläkin hetkellä kädessä:) Mukana oli vielä itsetehty laukku! Ai, että tykkään! Ukkokin sanoi korusta, että tuo on kyllä tosi hieno! Ja, koska korua ei ole enää Kalevalakorun sivuilla, niin silloin se on vielä enemmän mieleeni=) Se on niin kuin harvinaisempi, vähän niin kuin minäkin;) *kuvaa tulossa*

Ja Millan luovutti minulle plakaatin! Kiitos!:) Tähänkin palaan uudelleen!

Nyt mie rupian töihin! Jos viikonloppuna näyttää siltä, ettei uusia päivityksiä tule, niin me ollaan jossain uimassa, tai syömässä makkaraa tai viikataan pyyhkeitä kolmion mallisiksi! Rutistuksia kaikille!

S.A.

Lisäys! Toivottavasti kukaan supersisustaja ei nyt laita kommenttia, että "meillä on vain yksi hylly per asukas ja huolellisella järjestämisellä niistäkin on puolet tyhjillään". Please, don't hit me!

8 kommenttia:

Jane kirjoitti...

Meillä kuullostaisi olevan tuohon nähden runsaasti kaappitilaa.
Aivan liian vähän kuitenkin ja lisää kaappeja pitää saada, paljon :D

Villikissa kirjoitti...

Täällä kaivataan myös lisää säilytystilaa. Vaatehuone on, mutta tupaten taynnä. Ei pääse enään imuroimaan lattioitakaan kun tavaraa tursuaa joka paikasta. Tiedä mitä löytöjä pian teen sieltä...
Ja valitetaan samaan syssyyn myös keittiöstäkin. Jokin tyhmä arkkitehti(mies?) on suunnitellut meidän keittiöön vain muutaman kaapin, johon yritän epätoivoisena sulloa kupit ja kipot, huonolla menestyksellä. Eli meillä on pöydät täynnä tavaraa joita yritän sovitella kaappeihin. Sen takia on tuo siivous alkanut tympimään. (Hyvä selitys sekasotkulle) :)

Ruska kirjoitti...

Kolmion muotoinen pyyhepino - miten ihanaa ja mielenkiintoista :D Mutta eipä ole ihan helppoa ja yksinkertaista olla mörkö Susikairassa.
Laittakaa sinne aittaan tiiviisiin muovilaatikoihin kamaa, niin ei ainakaan hiiret pääse. Ja kuivana laitetut tekstiilit oletettavasti pysyisi niissä kuivina eivätkä vaikkapa homehtuisi...

Patina kirjoitti...

Juu, tuttua tuo ikuinen kaappitilan vähyys... niitä vaan ei ole koskaan tarpeeksi... varsinkin kun sitä on sellainen hamsteriluonne, että mitään ei tahdo saada heitettyä pois, koska niitähän voi joskus tarvia... ;) ja niin sitä tavaraa kertyy ja kertyy ja....

stansta kirjoitti...

Aah, ihan pakko kertoa, että minulla on kaksi komeroa ja kolme kaappia ja ihan yksin! No, mutta silti on vielä vaatteita koreissa lattialla ja yksi sänky täynnä...Tämä romulandia nääs pitäISI raivata. Epsoo lupasi auttaa! :)

liskonainen kirjoitti...

no, hitto!
nehän mä unohdin. kiitos.

Sipulix kirjoitti...

:DDD mä rääkkään sua...muutettuamme tähän isoon taloon tein yhdestä alakerran huoneesta itselleni budoaarin; aiheutin appiukolle sydämentykytyksiä, kun joutui asentamaan mun mittomat ja tilaamat/suunnittelemat kaapistot paikoilleen. Jäi vinoihin seiniin 0,7cm viilausvaraa, pyysi seuraavalla kerralla jättämään vähän enemmän :) mä voisin säilöä sulle jotain (tälläkin hetkellä on yhden ystävän muuttokamat yhdessä komerossa ;) ) Tsemp sinne, hyvin menee! Kesäkurpitsoineen kaikkineen, kohta helpottaa!

Minz kirjoitti...

Haa, säilytystilaa ei ole koskaan tarpeeksi. Mekin kun tähän pieneen torppaan isosta asunnosta tultiin, niin puolet kamppeista jäi varaston puolelle - ja siellä ne ovat vieläkin... Lasten pehmoleluille tehtiin "riippukeinu" seinästä seinään yhteen huoneen nurkkaan - saatiin ne pois jaloista. Kestämistä, sietämistä ja paljon energiaa!