27.7.09

Sana sieltä ja ajatus täältä.

Solis taas maanantai (tiedoksi vaan niille, joilta lomailu on vienyt ajantajun;D). Vieraat tuli lauantaina iltapäivällä ja lähtivät tänä aamuna. Miten minä aina sitten valunkin semmoiseen tyhjyyteen, kun jostain pitää luopua ja sanoa heipat? Ihan ontto ja vajaa olo iskee. Jos olisin vaikka joku majatalon emäntä, niin luultavasti sekoaisin nopeasti, kun niistä vieraista pitäisi aina luopua.

Lauantaina ostin uudet ruokapöydän tuolit. Se rahalöytö avitti mukavasti (noin yhden tuolin verran). Kaksi sain heti mukaan ja loput tulee ehkä huomenna tai keskiviikkona. Vanhat tuolit ehtivät palvella liki 10 vuotta ja imeä pehmoistuimiinsa litratolkulla maitoa ja kaikkea muuta. Tosin viime vuosina ammuin niittipistoolilla niihin uudet vahakankaat säännöllisin väliajoin. Vahakangas onkin kätevä tuolinpäällinen- kahdestakin syystä- 1. kaikki kaatuneet on helppo pyyhkäistä luutulla pois. 2. Tiedät istuneesi liian kauan pöydän äärellä, kun persuus alkaa hikoilla (painonhallintaa parhaimmillaan).


Olikin muuten aika hankalaa löytää budjettiin sopivia tuoleja ilman pöytää (niitä on etsitty ainakin vuoden verran). Pöydän on Ukko aikoinaan tehnyt tuttavan vanhasta keittiön apupöydästä, johon Ukko hitsasi jalat alle. Kestävämpää pöytämateriaalia saa hakea! Mitat siinä on erityisen omituiset, leveyttä on reilusti päälle metrin. Vaan silloin pystyy helposti kattamaan pannut ja padat siihen keskelle ilman, että tuntuu yhtään ahtaalta. Siksi olemme etsineet vain tuoleja ja yleensä kaikki tarjoukset on tyyliin pöytä+6 tuolia=XXX ja lisätuolit on hinnoiteltu erikseen tosi kalliiksi verrattuna koko settiin (siis setti vaikka 499 € ja lisätuoli 79 €). Ja kun nimenomaan olen halunnut pitää sen vanhan pöydän, niin en sitten ole ostanut koko settiä.

(sivuhuomautus: näköjään ihan sama mistä alan kirjoittaa, niin tekstiä vaan tulee ja tulee!)


Oli tarkoituksena kirjoittaa jotain syvällisempää pohdintaa ystävyydestä, blogeista ja kaikesta, mutta se ei nyt taida istua tähän ruokapöytäpajatuksen jatkeeksi, joten yritetään muotoilla se alkuperäinen ajatus tekstiksi sitten myöhemmin. Olette kuitenkin kaikki ystävät ja kylänmiehet ajatuksissani!

S.A.

2 kommenttia:

Sipulix kirjoitti...

Akka, mä tuun heti sun majataloon yöksi kun sen aukaiset!

Millan kirjoitti...

Tuo vahakangasideahan oli loistava. Meillä ei ole maitoa kippailevaa jälkikasua, mutta myös lemmikit osaavat järjestää pehmusteille kaikenlaista nesteytystä. Pitääpä seuraavaksi kokeilla tuota :-)